Pelastuslaki muuttuu 1.1.2024

Kidde palovaroitin 10Y29 10 vuoden paristolla

Pelastuslaki uudistuu ensi vuoden alusta ja vastuu palovaroittimien toimivuudesta sekä ylläpidosta siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle eli taloyhtiölle. Asukkaan tehtävä on kuitenkin edelleen testata ja puhdistaa varoittimet. Muutoksessa siirtymäaikaa on 31.12.2025 asti.

Lakimuutos vaikuttaa erityisesti kerros- ja rivitaloihin, joissa palovaroittimen toimimattomuus tai puuttuminen vaikuttaa myös naapuriasuntojen paloturvallisuuteen. Arvioiden mukaan tällä hetkellä toimiva palovaroitin puuttuu noin 20 prosentissa asunnoista.

Lue lisää Valtioneuvoston tiedotteesta ja
Finlexin sivuilta: laki pelastuslain muuttamisesta.

Minkälaisen sammuttimen valitsen?

Sammutintarkastus / sammutinhuolto Firesafe

Käsisammuttimet ovat erittäin tehokkaita alkusammutusvälineitä. On tärkeää huolehtia, että sammutin on valittu oikein; todennäköisimmän palotyypin mukaan.

Sammuttimien käyttöohje-etikettiin merkityt palo- ja teholuokat kertovat minkä tyyppisiä materiaaleja niillä voi sammuttaa. Paloluokat on merkitty sammuttimien etiketteihin sekä kirjaimin että symbolein.

A – hehkupalot, joista jää hiiltä (esim. puu, paperi ja tekstiilit)
B – nestepalot (esim. öljy, bensiini, muovit, maalit ja steariinit)
C – kaasupalot (esim. nestekaasu ja asetyleeni)
D – metallipalot (esim. magnesium, alumiini, alkalimetallit)
F – elintarvikerasvapalot (esim. uppopaistorasva ja –öljy)

Teholuokkien numerot kertovat sammutustehosta – mitä suurempi numero sitä parempi teho.

Muistathan myös tarkastuttaa ja huollattaa sammuttimet määräajoin. Suomen sisäministeriön asetus käsisammuttimien tarkastuksesta ja huollosta määrittelee toimenpiteiden määräajat. Tarkastus ja huoltotoimenpiteet määritellään valmistajan ja maahantuojan kirjallisissa tarkastus- ja huolto-ohjeissa.

Lue lisää: Käsisammuttimien tarkastus- ja huoltopalveluistamme

Firesafe sammutin toimistossa - sammutinhuolto

Käytettävät sammutteet

Jauhe
Koostuu erittäin hienojakoisista hiukkasista, jotka ovat pintakäsiteltyjä kosteutta kestäviksi ja liukkauden lisäämiseksi. Jauheilla saavutetaan hyvä sammutusteho eri luokissa: A, B, C ja D.

Vaahto
Kalvovaahto saadaan sekoittamalla veteen 3 – 9 % vaahtonestettä. Kalvovaahdolla saavutetaan kohtuullisen hyvä sammutusteho luokissa: A ja B.

Elintarvikerasvasammutin
Valmis neste, joka reagoi elintarvikerasvojen kanssa. Ainoa sammute, joka sammuttaa elintarvikerasvoja – luokka F.

Hiilidioksidi
Nestemäinen aine, joka kaasuuntuu purkautumisvaiheessa. Hiilidioksidi syrjäyttää hapen ja jäähdyttää sammutettavaa kohdetta. Hiilidioksidi on luokiteltu vain B-luokkaan.

Huom. Kaikki sammutteet eivät sovi metalleille, osa sammutteista jopa kiihdyttää paloa.

Firesafen sammutinasentaja asentaa sammutinta seinään käsisammutinta seinään kiinni

Sammuttimien käyttökohteet

Jauhesammutin (pakkasenkestävä )
/ Erittäin tehokas monenlaisiin paloihin
/ Autohallit (polttoaineista muodostuu suuri palokuorma)
/ Palavien nesteiden varastot
/ Kohteet, joissa varastoidaan tai käytetään palavia kaasuja
/ Tulityöt (kts. tulityömääräykset)
/ Katto- ja vedeneristystyöt (kts. Katto- ja vedeneristysmääräykset)

Vaahtosammuttimet
/ Toimistot, myymälätilat ja ravintolat
/ Sotkee vain sammutettavan alueen (toiminta voi jatkua pian)
Huom. Ei ainoaksi sammuttimeksi tiloihin, joissa varastoidaan tai käytetään palavia kaasuja.

Rasvapalosammutin (pakkasen kestävä)
/ Ainoa sammutusaine, joka reagoi elintarvikerasvojen kanssa
/ Ei elintarvikerasvojen uudelleen syttymistä
/ Hyvä sammutusteho myös A- ja B- luokissa

Hiilidioksidisammutin
/ Atk-tilat ja sähkökeskukset
/ Tehokas sammutin koteloituihin paloihin
/ Sammute on kaasumainen aine – ei sotke

Metallipalosammutin
/ Kohteisiin, joissa käytetään valmistuksessa tai työstetään: alumiinia, magnesiumia, litiumia tai natriumia
/ Erikoissammutin palaville metalleille
/ Erikoissuutin – jauhe valutetaan palavan kohteen päälle

Heräsikö kysymyksiä? Ota yhteyttä tai vieraile huoltomyymälässämme Vantaan Mestarintiellä, autamme mielellämme!

Tutustu tarkemmin Firesafe-sammuttimiin:

Tarvitsetko sammutusratkaisua valvomattomaan tilaan, kuten sähkökaappiin?

Ota yhteyttä!

Litiumioniakut ja niiden sammutus palotilanteissa

Laturi Iphone Firesafe litiumioniakku

Litiumioniakkuja sisältäviä laitteita on ympäristössämme kaikkialla sekä töissä että vapaa-ajalla. Akkuja löytyy esimerkiksi kännyköistä, kannettavista tietokoneista, akkuporakoneista, parranajokoneista ja pölynimureista. Akut ovat yleisesti käytössä erilaisissa elektroniikkalaitteissa ja kodintekniikan tuotteissa.

Akkukäyttöisiin laitteisiin on vuosia kehitelty tehokkaampia sekä pitkäkestoisempia akkuja, ja samalla akkujen koko on merkittävästi pienentynyt. Akkujen ollessa kevyitä ja pieniä on niistä tullut erittäin suosittuja myös laitevalmistajien keskuudessa.

Pääosin turvalliseen akkutyyppiin liittyy myös riskejä sen tehokkuuden vuoksi. Vikaantuessaan akku luo suuren tulipaloriskin. Useimmiten vikaantuminen johtuu ulkoisesta tekijästä – putoamisesta, lämpötilavaihteluista, ylilataamisesta tai muusta vastaavasta. Palava akku voi sytyttää laitteen lisäksi lähistöllä olevat tavarat tai jopa koko rakennuksen tuleen.

Akun sammuttaminen on haastavaa ja riskialtista

Mikäli litiumioniakku syttyy palamaan, on sen sammuttaminen haastavaa ja riskialtista. Akun palamiseen liittyy termisiä purkauksia, jossa palavaa litiumia saattaa lentää useiden metrien päähän akusta. ”Heitteiden lisäksi reaktiossa muodostuu myrkyllisiä palokaasuja, ja vaikka palo saataisiin sammumaan, se syttyy helposti uudestaan”, kertoo Firesafe Finlandin myyntipäällikkö Jouni Taskinen. Viime vuosina markkinoille on tullut sammuttimia, jotka ovat tarkoitettu litiumioniakkujen sammuttamiseen. Kyseisistä sammuttimista ei ole virallisia testituloksia, joilla voitaisiin todentaa sammuttimen teho litiumioniakkujen sammuttamisessa. Sammuttimen toimintaa on perusteltu sillä, että sammute muodostaa kalvon, josta liekit eivät pääse läpi ja näin palo ei pääse syttymään uudelleen. Akkupalo on kuitenkin lähes aina niin raju, ettei tällä hetkellä markkinoilla olevat käsisammuttimet sammuta palavaa akkua.

Testit – Tukes ja Pelastusopisto

Tukes ja Pelastusopisto ovat yhteistyössä testanneet erilaisia sammutusmenetelmiä litiumioniakkujen sammuttamisessa. Testissä oli mukana muutama litiumakkupaloihin tarkoitettu sammutin sekä vertailun vuoksi myös yksi kalvovaahtosammutin. Loppuraportin mukaan testeissä yksikään akkujen sammuttamiseen tarkoitettu sammutin ei pystynyt sammuttamaan akkupaloa. Testin suorittaneet henkilöt olivat varustautuneet sammutushenkilön asuun paineilmahengityslaitteilla, tästä huolimatta termisten purkauksien vuoksi sammuttaja joutui ajoittain perääntymään.

”Pitäkää työympäristö kunnossa ja ennakoikaa mahdolliset paloriskit mahdollisimman hyvin”

Miten henkilö, jolla ei ole kotonaan tai työpaikallaan pelastushenkilön varusteita, voisi turvallisesti sammuttaa litiumakkupalon? Kuinka moni olisi valmis laittamaan työtoverinsa tai oman perheenjäsenensä sammuttamaan tällaista paloa, josta purkautuu myrkyllisiä kaasuja ja aiheuttaa palavia termisiä purkauksia? Jouni Taskisen neuvo tällaiseen tilanteeseen on yksinkertainen: pitäkää työympäristö kunnossa ja ennakoikaa mahdolliset paloriskit mahdollisimman hyvin.

”Jos työpisteelläsi on esimerkiksi kannettava tietokone, jossa akku sijaitsee poikkeuksetta tietokoneen alla -älä säilytä työpöydälläsi tarpeetonta palavaa materiaalia. Varmista, että lähistöllä on myös käsisammutin, jolla voit sammuttaa akkupalon heitteiden mahdollisesti sytyttämät palot. Näin annat lisäaikaa pelastuslaitokselle sammutuksen loppuun saattamiseen, ja estät palon leviämisen.”

Firesafe Finlandin ammattilaiset vastaavat mielellään alkusammutukseen liittyviin kysymyksiinne
OTA YHTEYTTÄ

 

Lisätietoa Tukesin ja Pelastusopiston suorittamasta testistä ja loppuraportti:
Litiumioniakkupaloon tarkoitettuja käsisammuttimia testattu – sammutus haastavaa ja sisältää riskejä
Litiumioniakkupalon sammuttaminen akkupalosammuttimella, loppuraportti

Hyödyllisiä linkkejä

Täältä löydät linkkejä liittyen paloturvallisuuteen.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö -Spek, www.spek.fi

Ympäristöministeriö, Rakenteellinen Paloturvallisuus, www.ymparisto.fi

Elker Oy, www.elker.fi

Kilpailu- ja kuluttajavirasto, www.kkv.fi

Noha, www.noha.no

Pelastustieto, www.pelastustieto.fi

Sisäministeriö, www.intermin.fi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto -Tukes, www.tukes.fi

Eurofins Expert Services Oy, www.eurofins.fi

Suomen Palokatkoyhdistys ry, www.palokatkoyhdistys.fi

Suomen palopäällystöliitto, www.sppl.fi

Rakennustuoteteollisuus RTT ry, www.rakennusteollisuus.fi

Omatoiminen varautuminen

Vain toimiva palovaroitin pelastaa

Omatoiminen varautuminen pienentää vahinkojen syntymistä ja auttaa vaaratilanteessa toimimista.

Omatoiminen varautuminen on suunnittelua onnettomuuksien ehkäisystä ja vaaratilanteessa toimimisesta.

Pelastuslaissa rakennuksen omistajalta sekä toiminnanharjoittajalta vaaditaan omatoimista varautumista.

Omatoimisessa varautumisessa:

  • Ehkäistään tulipalojen syttymistä ja vaaratilanteiden syntymistä.
  • Varaudutaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa.
  • Varaudutaan omatoimiseen sammuttamiseen ja pelastustoimenpiteisiin.
  • Varaudutaan turvalliseen poistumiseen tulipalon tai vaaratilanteen sattuessa.

Omatoiminen varautuminen koskee asumista, kaikenlaista toiminnan harjoittamista ja yleisötilaisuuksia.

Väestönsuoja

Väestönsuoja

Hyvin hoidettu väestönsuoja on pitkäikäinen ja tarvittaessa toimiva suoja ihmisille.

Väestönsuoja tulee pitää käyttökuntoisena koko kiinteistön elinkaaren ajan.

Pelastuslaissa annetaan vaatimus, että väestönsuojan laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti.

Väestönsuojassa on myös runsaasti varusteita ja osa niistä on vanhenevaa tavaraa, joka tulee päivittää määräajoin.

Väestönsuojalle tulee tehdä tiiviystesti määräajoin. Maksimi aikaväli tiiviystestille on kymmenen vuotta. Väestönsuojan tarkastus- ja tiiviystestipöytäkirjan kopiota kannattaa säilyttää väestönsuojassa. Väestönsuojan tarkastukset, huollot ja tiiviystesti on hyvä antaa ammattiliikkeen hoidettavaksi.

Jos väestönsuoja otetaan rauhan aikana muuhun käyttöön, tulee huomioida, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa.

Väestönsuojassa ei saa varastoida aineita, jotka vahingon sattuessa voivat imeytyä rakenteisiin.

Lue aiheesta lisää täältä:
Väestönsuojien kunnossapito

Rakenteellinen paloturvallisuus

Oikein tehty palokatko rajoittaa savukaasujen ja tulipalon leviämistä.

Kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan rakennukseen on tehty suunnitelma palon leviämisen estämiseksi. Rakennus jaetaan palo-osastoihin, joille annetaan palonkestävyysvaatimukset. Rakennusten paloturvallisuus määräytyy rakennusvuoden säädösten mukaisesti. Lisätietoa säädöksistä ja rakenteellisesta paloturvallisuudesta löydät Ympäristöministeriön -sivuilta.

Palo-osastointia ei saa heikentää rakennuksen käyttöaikana.

Kiinteistöihin tehdään korjauksia, saneerauksia sekä muutoksia. Näiden yhteydessä käy usein niin, että palo-osastoivaan seinään tehdään läpivientejä esimerkiksi kaapeleille ja putkille, jolloin läpiviennit jäävät korjaamatta. Avonainen läpivienti on palon leviämisen kannalta erittäin suuri riski. Läpivienti ei saa heikentää osastoinnin palokestävyyttä. 

Läpiviennit tulee korjata hyväksytyillä palokatkotuotteilla ja menetelmillä, väärin valittu tai asennettu palokatkotuote ja/tai menetelmä ei toimi oikealla tavalla.

Oikea palokatkotuote ja korjausmenetelmä tulee aina valita osastoivan seinän ja läpi menevän tekniikan mukaan.

Poistuminen palon sattuessa

Miksi rappukäytävässä ei saa säilyttää edes lastenrattaita, vaikka ne eivät olisi kenenkään tiellä?

Rakennuksesta on voitava poistua turvallisesti tulipalossa (YM asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017). Poistumisalueilta on henkilöturvallisuuden niin vaatiessa oltava varatie.

Pelastuslaissa annetaan vaatimuksia rakennusten uloskäytävien ja kulkureittien ylläpidosta ja merkinnöistä. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa.

Uloskäytävät ja kulkureitit tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti (Pelastuslaki 379/2011). Poistumisvalaistuksen tarkoitus on mahdollistaa turvallinen poistuminen paikasta silloin, kun normaali tehonsyöttö häiriintyy. Jokaisen hätäpoistumiseen tarkoitetun uloskäytävän kohdalla ja pitkin kulkureittejä on oltava valaistut poistumisopasteet, jotka osoittavat selvästi poistumisreitin turvalliseen paikkaan.

Poistumiseen käytettävät ovet tulee olla vaatimusten mukaisia, hätätilanteessa helposti avattavia ja niiden toimintakunnosta on huolehdittava.

Kulkureiteillä varastoitu tavara hankaloittaa turvallista poistumista hätätilanteen sattuessa. Varastoitu tavara on myös tarpeetonta palokuormaa poistumisreiteillä. Esimerkiksi porraskäytävässä säilytetyistä lastenrattaista tai -vaunuista aiheutuu suurta savunmuodostusta, joka voi hätätilanteessa estää porraskäytävän käytön.

Henkilöturvallisuuden kannalta vaativiin kohteisiin edellytettävät poistumisturvallisuuden turvallisuusselvitykset (MRL 117b §) poistumisaikalaskelmineen tulee olla laadittuna ja niitä on pidettävä yllä.

Turvallisuusmerkinnät

Kiinteistön turvallisuusmerkinnöillä ohjataan ja opastetaan käyttäjiä sekä pelastus- ja sammutustyötä tekeviä.

Uloskäytävien ja kulkureittien merkitsemisestä on säädetty pelastuslaissa (379/2011) ja sen nojalla annetussa sisäministeriön asetuksessa rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta (805/2005). Poistumistiet ja opastus tulee merkitä asianmukaisesti.

Alkusammutuskalusto tulee merkitä virallisilla kohdemerkeillä. Merkinnöissä käytettävien kilpien ja tarrojen koko määräytyy katsomisetäisyyden mukaan.

Pelastus- ja sammutustyöhön edellytykset tulee huomioida kiinteistön suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Pelastustiet, sammutus- ja pelastustoimintaa helpottavat laitteistot, sammutusreitit, vaatimusten mukaiset tila- ja laitemerkinnät sekä vaaraa aiheuttavat toiminnot on merkittävä selkeästi ja vaatimusten mukaisesti.

Työpaikkojen turvamerkintöjä koskevista vaatimuksista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa (687/2015). Turvamerkit ovat joko pysyviä (kilvet) tai tilapäisiä (merkinantolaitteet).

Vaaraa aiheuttavasta toiminnasta tai laitteesta on myös varoitettava virallisilla merkinnöillä.

Turvallisuusmerkinnät tulee pitää ajan tasalla ja valaistuille turvamerkinnöille tulee suorittaa määräaikaiset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet.

Alkusammutuskalusto

Turvallisuuden kannalta on tärkeää muistaa, että vain huollettu ja toimiva laite auttaa tositilanteessa.

Alkusammutuksessa käytettävät laitteet tulee pitää aina käyttökuntoisina.

Pelastuslaissa mainitaan, että kiinteistön omistajalla, haltijalla ja toiminnanharjoittajalla on velvollisuus pitää alkusammutuskalusto toimintakuntoisina, sekä huollettava ja tarkastettava kalusto asianmukaisesti. Vaatimus koskee myös säädöksissä vaadittuja tai viranomaisten määräämiä laitteita, kuten palovaroitin ja -ilmoitinlaitteistot, sammutuslaitteistot sekä savunpoistolaitteet.

Rakennushankkeisiin tarjoamme kokonaispalveluna alkusammutuskaluston sijoitussuunnittelun ja toteutuksen dokumentointeineen sisältäen myös ylläpidon tarkastuspalvelut.

Käsisammuttimien tarkastus ja huolto säädetään tarkemmin Sisäministeriön asetuksessa käsisammuttimien tarkastuksesta ja huollosta.

Pikapalopostien tarkastus, huolto sekä työnsuorittajan vaatimukset on määritelty tarkemmin Eurooppalaisessa standardissa SFS EN 671-3. Standardia on saatavissa Suomen Standardisoimisliitolta (SFS ry).